Pientä pudotusta

Jee, tänään sain nähdä virkistäviä lukuja vaa'alla, kun paino oli 98,8 kg! Suunta on alaspäin ja näin ollen oikea. Nyt on ollut tosi mukava nähdä muutamana päivänä painon tippuvan, vaikkakin toki noita muutamia satoja grammoja, mutta kuitenkin. Veikkaan, että pahin nestepöhö liukeni kropastani jo ensimmäisellä viikolla, joten nyt tapahtuva pudotus voisi jopa olla sitä "oikeaa" painon laskua.

Olen pitänyt jo muutaman vuoden ajan painostani jonkin sortin päiväkirjaa, eli puhelimeni kätköistä löytyy tietoja painostani esimerkiksi vuoden takaa. Tammikuussa 2017 painoin 96,7 kg, eli sinänsä on helpottavaa huomata, ettei paino niin radikaalisti vuodessa ole noussut. Toki se oli ehtinyt sinne sadan pahemmalle puolelle hinautua ennen kuin tämä projekti alkoi, mutta kyse ei onneksi ole viimeisen vuoden aikana ollut mistään kymmenien kilojen holtittomasta lihomisesta. Radikaaleinta painon nousu on tainnut omalla kohdallani olla vuosien 2015 ja 2016 aikana. Omilleen muutto poikaystävän kanssa oli se varsinainen lähtölaukaus tälle paisumiselle ja karmeille elintavoille. Olemme monesti naureskelleetkin sille, että minun ainainen nälkäni ja poikaystäväni epäterveelliset ruokatottumukset taisivat olla pahin mahdollinen yhdistelmä. Mutta, nyt näitä koitetaan laittaa uuteen uskoon, yhdessä.

Vähän mua naurattaa nämä kännykällä kiireessä napatut superesteettiset ruokakuvat, mutta haluan jotain väriä ja piristystä tänne tekstin sekaan. Eilen kävin ostamassa sitä kylmäsavulohta kuten lupasin ja päädyimpä hommaamaan muutaman perunan siihen kylkeen. Mitään varsinaista päätöstä kieltäytyä perunasta/pastasta/riisistä en ole tehnyt, mutta niitä on jotenkin kuitenkin tullut välteltyä tähän asti. Eilen vaan teki ihan sairaasti mieli perunaa kalan kanssa, joten miksi ei. Perunassa ei kuitenkaan ole mitenkään överisti kaloreita ja kaikkeahan pitäisi voida syödä, kohtuudella.


Tiedän monien laihduttajien karttelevan myös hedelmiä niiden sisältämän hedelmäsokerin ja hiilareiden takia. Ja onhan hedelmissä kaloreitakin enemmän kuin esimerkiksi vihanneksissa. Itse kuitenkin rakastan hedelmiä, enkä voisi kuvitella luopuvani niistä kokonaan. Kohtuus tietysti niissäkin, mutta mielestäni hedelmä on hyvä välipala ja auttaa makeanhimoon. Kuvassa näkyvää pomeloa olen syönyt ehkä vähän turhankin paljon, mutta kun ne on niiiiiiiiin hyviä tähän aikaan vuodesta. Namnam.

Tänään illalla suuntaan vielä miehen kanssa salille (mitä meille on tapahtumassa?), mutta nyt kouluhommien pariin. Adios amigos!